Punahattu vilustumisen ja influenssan hoidossa

Posted by | 19/03/2016 | Uncategorized | No Comments

Mielenkiintoinen kirjoitus punahatusta Yvonne Holmilta. Yvonne Holm työskentelee Helsingin Yliopistossa Farmaseuttisten biotieteiden osastolla, Farmasian tiedekunnassa. Kirjoituksessa tuodaan esiin kasvin kemiallista koostumusta, vaikutusmekanismeja sekä annetaan käyttövinkkejä.

 

Punahattu_pelto

Kasvimateriaali

Puna- tai auringonhattu on yksi eniten käytettyjä rohdoksia Suomessa. Niitä on kolmea lajia, joita käytetään kasvilääkinnässä: Echinacea purpurea eli kaunopunahattu, E. angustifolia eli kaitapäivähattu ja E. pallida eli rohtopäivähattu. Näistä ensiksi mainittu on yleisin ja eniten tutkittu, seuraavaksi kaitapäivähattu. Rohtopäivähattua näkee lähinnä yhdistelmävalmisteissa. Kaikista lajeista käytetään sekä maanpäällistä versoa että juuria, joko erikseen tai yhdessä. Lajien välillä on pieniä eroavaisuuksia kemiallisessa koostumuksessa, ja samoin eroa on myös maanpäällisen osan ja juurien koostumuksessa. Useimmiten uutteiden valmistukseen käytetään kuivattua rohdosta, mutta eräät yritykset ovat erikoistuneet käyttämään tuoretta kasvimateriaalia. Tässä artikkelissa keskitytään punahattuun ja siitä tehtyihin tutkimuksiin.

Kemiallinen koostumus

Kuten lähes kaikilla kasveilla, myös punahatulla (E. purpurea) on monimutkainen kemiallinen koostumus, ja koska se on kuitenkin kaikkien farmakologisten vaikutusten takana, niin tarkastellaan sitä hieman. Vanhin Euroopassa tuotettu valmistemuoto oli puristemehu ja siitä tunnistettiin vaikuttaviksi aineiksi erilaiset polysakkaridit eli suurikokoiset hiilihydraatit, mm. arabinogalaktaani. Niiden immunostimulatiiviset vaikutukset todennettiin testaamalla niitä in vitro eli laboratorio-olosuhteissa. Seuraavaksi löydettiin erilaiset kahvihappoon perustuvat yhdisteet, joista tunnusomainen punahatulle on sikoriinihappo. Myös sen vaikutukset immuunivasteeseen on todettu in vitro. Uusimpana vaikuttavien aineiden ryhmänä on todennettu alkyyliamidit, joilla on pitkiä, hankalia nimiä kuten dodekatetraeenihappoisobutyyliamidi. Niitä on useita kymmeniä, mutta riittää, että tunnistaa yhdisteryhmän. Lisäksi kasvissa on ainakin flavonoideja, polyasetyleenejä ja eteeristä öljyä, jotka saattavat muokata vaikutuksia, mutta eivät ole varsinaisia vaikuttavia aineita (1).

Vaikuttavista aineista polysakkaridit ja kahvihappojohdannaiset ovat vesiliukoisia ja alkyyliamidit taas rasvaliukoisia, minkä takia punahatun uuttamiseen käytetään usein vesi-etanoliseosta (n. 40-50%), joka uuttaa molempia. Uuttoliuottimella on muitakin etuja, kuten matala toksisuus, edullisuus, hyvä säilyvyys, ympäristöystävällisyys ja suhteellisen hyvä haihtuvuus, jos halutaan valmistaa kuivauutetta.

Valmistemuodot

Ensimmäiset valmisteet olivat tosiaan puristemehuja, jotka melko nopeasti korvautuivat tippoina nautittavilla vesi-etanoliuutteilla. Nykyään on lisäksi saatavana tabletteja, oraalisesti annosteltavaa suihketta ja veteen sekoitettavaa juomatiivistettä. Nestemäiset valmisteet imeytyvät hieman nopeammin ja saavuttavat pikkuisen suuremman maksimikonsentraation, mutta muuten niiden käyttäytyminen elimistössä on melko samanlaista kuin kiinteiden (2).

Vaikutusmekanismit

Punahatun vaikutus immuunivasteeseen on epäspesifinen, mikä tarkoittaa sitä, että se ei aiheuta vasta-aineiden muodostusta kuten esim. rokotteet, vaan stimuloi leukosyyttien eli valkosolujen tuotantoa, aktivoi makrofageja eli syöjäsoluja, lisää fagosytoosia ja stimuloi sytokiinien, esim. TNF-a:n (tuumorinekroositekijä), interleukiinien, interferonien ja prostaglandiinien, tuotantoa. Kaikkien näiden toimintojen tarkoitus on tuhota elimistöön tunkeutuvia viruksia ja bakteereja. Näitä vaikutuksia on nimenomaan polysakkarideilla, kahvihappojohdannaisilla ja alkyyliamideilla.

 

Uudemmissa tutkimuksissa on havaittu, että punahatulla on myös suoraa antiviraalista eli viruksia tappavaa vaikutusta mm. influenssa-, corona- ja RS-viruksiin, jotka aiheuttavat usein komplikaatioita flunssan yhteydessä. Itse asiassa punahatulla on melko laaja antiviraalinen spektri; se vaikutti seuraaviin viruksiin: rhino, RS, influenssa A ja B (ja niiden alaryhmät H3N2, H5N1, H7N7, H1N1pdm09), herpes simplex, parainfluenssa, corona (229E) ja lintuinfluenssa (H7N9). Tämä vaikutus nähtiin kuitenkin vain tuoreista punahatun lehdistä tuotetuilla uutteilla. Kuivattaminen vähensi tehoa 90%:lla (3).

Tärkeää on aikainen ja tehokas influenssavirusten torjunta, koska muuten ne aiheuttavat histologisia eli rakenteellisia muutoksia ilmateiden epiteeliin eli ne rikkovat limakalvojen pintarakenteita, mikä taas altistaa komplikaatioille. Tämä tarkoittaa sitä, että heti kuin ensimmäiset oireet alkavasta flunssasta tuntuvat, esim. kirvelyä kurkussa tai tukkoisuutta nenässä, niin aloitetaan punahatun annostelu.

Flunssan komplikaatioiden vähentäminen

Vilustuminen (lievä muoto) ja influenssa (vakavampi muoto) ovat läntisen maailman yleisimpiä sairauksia ja 20% näistä aiheuttaa lisäksi komplikaatioita mm. keuhkokuumeen, keuhkoputkentulehduksen ja sivuontelotulehduksen muodossa. Jälkitauteja hoidetaan antibiooteilla, koska vaihtoehtoja ei ole, mikä taas johtaa antibioottiresistenssin kasvamiseen. Jos pystyttäisiin vähentämään flunssan jälkisairauksia ja näin ollen vähentämään antibioottien käyttöä, niin ainakin voitettaisiin vähän aikaa taistelussa mikrobeja vastaan.

Schapowal työryhmineen (4) keräsi materiaalia kuudesta kliinisestä kokeesta, joihin osallistui kaiken kaikkiaan 2458 potilasta, meta-analyysiin. Viidessä kokeessa punahattua käytettiin jatkuvasti kahden tai neljän kuukauden ajan ja kuudennessa kokeessa punahattua käytettiin 10 päivän kuureina, joita uusittiin akuuttien infektioiden sattuessa, yhteensä neljän kuukauden ajan.

Punahatun käyttö vähensi merkitsevästi, jopa 35%, toistuvien infektioiden riskiä, ja etanoliuutteet paremmin kuin puristemehut. Komplikaatiot vähenivät myös merkitsevästi, erityisesti keuhkokuume, välikorvan tulehdus ja nielutulehdukset. Tämän yhteenvedon mukaan jopa 65% flunssan seurauksena esiintyvistä keuhkokuumeista ja 50% kaikista komplikaatioista voitaisiin estää punahatun käytöllä.

Punahatun vertailu oseltamiviiriin

Oseltamiviiri kauppanimellä Tamiflu® tuli monille tutuksi vuoden 2009 sikainfluenssaepidemian aikoihin. Se on uudemman zanamiviirin ohella yksi harvoja viruksiin tehoavia lääkeaineita ja molemmat ovat reseptilääkkeitä. Raus työryhmineen (5) tutki Echinaforce® kuumajuoman ja oseltamiviirin tehoa flunssan hoidossa. Tutkimukseen osallistui 473 potilasta, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmät saivat joko Echinaforce® kuumajuomaa 10 päivää tai oseltamiviiriä viisi päivää + viisi päivää lumelääkettä. Molemmissa ryhmissä parantuminen kesti suurin piirtein yhtä kauan eli lääkkeet olivat yhtä tehokkaita.

Kun tarkasteltiin jälkitautien ilmaantumista, niin niitä oli oseltamiviiriä saaneessa ryhmässä 6,5% ja Echinaforceryhmässä 2,5%. Yli 90% potilaista pitivät Echinaforce® kuumajuomaa teholtaan hyvänä tai erittäin hyvänä.

Erilaiset mahavaivat johtivat oseltamiviirin käytön lopettamiseen, mutta samaa ei nähty Echinaforce®-ryhmässä. Haittavaikutuksia raportoivat 26 potilasta = 11,4% Echinaforce®-ryhmässä ja 32 potilasta = 13,9% oseltamiviiriryhmässä. Mitkään raportoidut haittavaikutukset eivät olleet vakavia.

Parasetamoli, ibuprofeeni ja asetyylisalisyylihappo

Monet käyttävät särkylääkkeitä flunssan hoidossa ja niitä löytyy myös joistakin kuumajuomajauheista. Ne ovat paikallaan, jos on särkyä tai on syytä alentaa kuumetta, mutta muuten niiden käyttöä kannattaa minimoida. Ibuprofeeni ja salisyylihappo ärsyttävät vatsaa ja parasetamoli on maksalle haitallinen suurina määrinä käytettynä. Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että särkylääkkeiden käyttö, vaikka antoivatkin hetkellisesti paremman olon, lisäsivät taudin uusimisen todennäköisyyttä tai sen, että oireet eivät poistuneet (6).

Yhteenveto

Ennaltaehkäisy

Punahatun käytöstä hyötyvät erityiset henkilöt, joilla on heikentynyt immuunivaste, esim. jos on kovasti stressaantunut tai tupakoi. Uuden tiedon mukaan punahattu pystyy estämään infektioiden uusiutumista ja myös flunssan jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta ja keuhkoputkentulehdusta.

Akuutti terapia

Ennestään on tiedetty, että punahatun käyttö lyhentää flunssan kestoa ja alentaa sen vakavuusastetta. Tästä on jopa varovasti positiivinen Cochrane-katsaus, joita pidetään lääketieteessä luotettavina (7). Uutta on tieto punahatun suorasta antiviraalisesta tehosta ja sen tehosta jälkitautien estossa.

Vinkkejä käyttöön

Aloita käyttö heti ensioireiden ilmaannuttua, annostelu muutaman tunnin välein, ja jatka koko flunssan ajan. Jos särkylääkkeelle on tarvetta, niin punahattua voi käyttää sen rinnalla. Herkästi sairastuvat voivat käyttää punahattua esim. koko flunssakauden ajan.

Lähteet

1.Bauer R, Wagner B: Echinacea species as potential immunostimulatory drugs. In Economic and Medicinal Plant Research, Volume 5, eds. H. Wagner and N. Farnsworth. Academic Press Ltd, London 1991, pp. 253-321.

2. Woelkart K, Dittrich P, Beubler E, Pinl F, Schoop R, Suter A, Bauer R: Pharmacokinetics of the main alkamides after administration of three different Echinacea purpurea preparations in humans.  Int J Clin Pharmacol Ther 44, 401-408, 2006.

3. Sharma M, Anderson SA, Schoop R, Hudson JB: Induction of multiple pro-inflammatory cytokines by respiratory viruses and reversal by standardized Echinacea, a potent antiviral herbal extract. Antiviral Res 83, 165-170, 2009.

4. Schapowal A, Klein P, Johnston SL: Echinacea reduces the risk of recurrent respiratory tract infections and complications: a meta-analysis of randomized controlled trials. Adv Ther 32, 187-200, 2015.

5. Raus K, Schoop R, Plescka S, Klein P, Fischer P: Echinaforce Hotdrink versus oseltamivir in influenza: A randomized, double-blind, double-dummy, multicenter, non-inferiority clinical trial. Curr Ther Res 77, 66-72, 2015.

6. Little p; Moore M, Williamson I, Leydon G, McDermott L, Mullee M, Stuart B. Ibuprofen, paracetamol and steam for patients with respiratory tract infections in primary care: pragmatic randomized factorial trial. BMJ 347, 1-13, 2013.

7. KarschVolk M, Barrett B, Kiefer D, Bauer R ArdjomandWoelkart K, Linde K: Echinacea for treating and preventing the common cold. Cochrane Database of Systematic Reviews 2014.