TERVEYTTÄ VILLIVIHANNEKSISTA Sinikka Piippo

Posted by | 08/05/2016 | Uncategorized | No Comments

Marjojen ja sienten ohella metsistä, pihoilta ja pientareilta löytyy yllättävän paljon syötävää, joka sopii vihannekseksi, mausteeksi, teeksi ja rohdoksi. Kuitenkin vain kasveja, jotka jo tuntee tarkasti tai joita on käyttänyt aikaisemmin, kannattaa kerätä ja käyttää. Parasta on aloittaa tutuista lajeista ja opetella vähitellen lisää. Osa kasveista voi olla myrkyllisiä tai haitallisia, joten kunkin lajin mahdollisiin haittavaikutuksiin on syytä huolella tutustua. Monia hyödyllisiä kasveja on usein vaikea erottaa myrkyllisistä sukulaisistaan. Kasvit keräävät itseensä ympäristöstään haitallisia aineita, jotka ovat peräisin ympäristösaasteista, kasvinsuojeluaineista ja lannoitteista. Keruu ei saa aiheuttaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle vähäistä suurempaa haittaa. Minkään kasvin esiintymistä ei saa vaarantaa.

Villivihannesten terveellisyys

Villivihannekset ovat alihyödynnetty terveellisten aineosien lähde. Luomuviljellyissä kasveissa ja villivihanneksissa on luonnollisia suoja-aineita monta kertaa enemmän kuin tavanomaisesti viljellyissä kasveissa. Villivihanneksia on tarjolla ennen viljeltyjen kasviemme satokauden alkua. Talven jälkeen keväällä ne sekä tuovat kuntoa että puhdistavat elimistöä. Niissä on vähän kaloreita joten niillä voi keventää ruokavaliotaan. Painonhallinnan ohella villivihanneksilla on lukuisia muita terveyttä edistäviä vaikutuksia kuten lisääntynyt mielenvirkeys, stressin väheneminen, parantunut suoliston toiminta, parempi immuniteetti ja tulehdusten esto. Niillä voi torjua sydän- ja verisuonitauteja, kasvaimia, kohonnutta verenpainetta ja verensokerin nousua, vaihdevuosiongelmia, parantaa nesteenpoistoa ja kihtiä sekä hoitaa ihoa. Villivihanneksilla on antibioottisia ominaisuuksia. Oikeilta paikoilta kerätyt villivihannekset eivät sisällä terveydelle haitallisia torjunta-aineita. Niiden keruu tuottaa ulkoilun tuoman terveyshyödyn.

Villivihanneksissa on runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita, kasvihormoneja, entsyymejä, antioksidantteja, orgaanisia happoja, haihtuvia öljyjä, kuituja, lukuisia fenoleja ja rasvahappoja. Omega-3-rasvahappoihin kuuluvaa α-linoleenihappoa on niissä kosolti. Niissä on runsaasti bioaktiivisia aineita ja ihmisen terveydelle hyödyllisiä puolustusmolekyylejä. Niissä on erinomainen ravintoainetiheys koska ne sisältävät runsaasti ravintoaineita suhteessa sisältämäänsä energiaan.

Monissa villivihanneksissa on erittäin paljon folaattia, joka vahvistaa hermoja, ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, parantaa veriarvoja, vahvistaa antioksidanttipuolustusta sekä suojelee muistia. Villivihanneksissa on runsaasti C-vitamiinia ja monia erilaisia fenoleita. Ne ovat erinomaisia antioksidantteja, jotka suojaavat elimistöä hapettumisvaurioilta. Ne myös osallistuvat immuunipuolustukseen, ehkäisevät allergioita, torjuvat bakteereja ja viruksia sekä suoliston haitallisia bakteereja ja lievittävät vaihdevuosivaivoja.

Kuinka käyttää villivihanneksia

Villivihanneksia voi käyttää lähes mihin tahansa ruokaan tai juomaan, eli vain mielikuvitus on rajana. Tuoreet kasvit sopivat erityisesti salaatteihin, muhennoksiin tai eri juomiin. Tuoreena maku on parhaimmillaan ja vitamiinit, kivennäisaineet sekä antioksidantit runsaimmillaan. Tuoresalaatiksi sopivat siankärsämö aivan nuorena, saksankirveli, nuoret mansikan, vadelman, ratamon, apiloiden ja poimulehden lehdet ja kukat, koivun ja omenapuun lehdet, maitohorsman lehdet ja versot, vuohenputken, mustikan ja valkopeipin nuoret lehdet, pihatähtimö, käenkaali, maahumala, peltokanankaali, voikukka sekä kuusen- ja männynkerkät. Mausteeksi käyvät edellä mainittujen lisäksi monet kitkerämmät kasvit. Ne sopivat käytettäviksi leivän päälle, salaatteihin, maustevoihin, tuorejuustoihin, kastikkeisiin, marinadeihin, mausteliemiin, etikkoihin, öljyihin. Lämpimiin ruokiin erinomaisia ovat maitohorsma, nokkonen, poimulehti, vuohenputki, voikukka, apilat, jauhosavikka, pihatähtimö ja suolaheinät. Leivontaan käyvät apilat, ruusut, suolaheinät, jauhosavikka, poimulehti, nokkonen ja voikukka.

Vihanneksia voi lisätä tuoreina ja kuivattuina leipä- ja sämpylätaikinoihin. Monien kasvien juuria voi käyttää keittojuuresten tapaan tai niitä voi gratinoida. Vihreät lehdet ja versot voi kuivata monikäyttöiseksi viherjauheeksi. Erittäin suosittuja kasveja viherjauheessa ovat peltokorte, voikukka, nokkonen, poimulehti, maitohorsma, apilat, vuohenputki, mansikka ja vadelma. Viherjauhetta voi ripotella ruokiin, kastikkeisiin, taikinoihin, puuroihin tai lähes mihin tahansa ruokaan ja juomaan. Myös juuria voi kuivata, jauhaa ja lisätä ruokiin.

Monista villivihanneksista voi valmistaa yrttiteetä. Yrttiteetä voi hauduttaa maun mukaan lähes mistä tahansa syötävästä kasvista, mutta yleisimmin siihen käytetään koivun, vadelman, mansikan, mustikan ja mustaherukan lehtiä, nokkosta, poimulehteä, siankärsämöä, minttuja, maahumalaa, apilan lehtiä ja kukkia, ratamoa, voikukkaa, maitohorsmaa ja havupuiden kerkkiä.

Villivihanneksista voi valmistaa myös muita juomia kuten kahvinkorviketta ja viiniä. Monien kasvien kukkia voi käyttää ruoanlaitossa sekä ruoan ja juoman koristeena.