TUTTU MAUSTEYRTTI PERSILJA Lippe Äystö

Posted by | 01/08/2017 | Uncategorized | No Comments

parsley-261039_1280

Puutarhurit keräävät tähän aikaan maistuvaa satoa persiljasta, joka sopii lähes ruokaan kuin ruokaan. Harva kuitenkaan tietää, että tällä herkulla on myös monia lääkinnällisiä ominaisuuksia.

Ennen

Aikoinaan kreikkalaiset pitivät persiljaa kuoleman kasvina, ja sitä istutettiin mm. haudoille. Myöhemmin sen merkitys muuttui ja sitä alettiin pitää voimaa tuovana, voiton kasvina, jolloin persiljasta tehtyjä seppeleitä käytettiin   kilpailujen voittajien kunniaksi.

Roomalaisetkin käyttivät persiljaseppeleitä, koska uskottiin sen hillitsevän humaltumista. Sitä myös mutusteltiin poistamaan pahaa hajua hengityksestä. Roomalainen lääkäri Galenos määräsi persiljaa epilepsiaan ja virtsaneritystä                 lisäämään.

Hildegard Bingeniläinen hoiti persiljalla reumaa ja viinissä keitetyllä persiljalla rintakipuja.

Nykyään persiljalla on todettu olevan monenlaisia vaikutuksia

Munuaiset ja virtsatiet:

Persilja on voimakas diureettinen eli nestettä poistava, ja se tukee munuaisia ja virtsateitä. Siitä voi olla apua myös munuaiskiviin ja eturauhastulehdukseen. Se poistaa turvotusta.

Ruoansulatus:

Persilja lisää ruokahalua ja vahvistaa ruoansulatusta. Se myös poistaa ilmavaivoja, rauhoittaa mahakipuja ja pahoinvointia sekä torjuu aterian jälkeistä väsymystä.

Naisten vaivat: Kasvin käytön on todettu hillitsevän kuukautisongelmia, sehän laukaisee lihaskouristuksia ja saa kuukautiset alkamaan. Se supistaa kohtua, joten sitä on hyvä käyttää synnytyksen käynnistämiseen ja vauhdittamiseen lasketun ajan lähellä. Sitä on käytetty myös naisen seksuaalisen halun herättämiseen.

Muut vaivat: Persilja sisältää erittäin paljon C- ja A-vitamiinia ja rautaa, joten se on erinomainen vahvistamaan voimattomuudesta kärsiviä ja toipilaita.

Se on myös antiseptinen ja soveltuu tulehdusten ja haavojen hoitoon. Hyvänä nesteenpoistajana se jouduttaa kuona-aineiden poistumista kihti- ja reumapotilailla ja verenpaineen hoidossa.

Tuoreena pureskeltu persilja raikastaa hengitystä esimerkiksi valkosipulin tai alkoholin nauttimisen jälkeen.

Se auttaa kuumeeseen, yskää ja astmaan, maksa- ja sappivaivoihin, peräpukamiin ja migreeniin.

Ulkoisesti persiljää voi käyttää silmäluomi- ja ihotulehduksiin, paiseisiin, psoriasikseen, ruhjeisiin ja hyönteisten pistoihin. Se tehoaa myös selluliittiin ja sitä voidaan käyttää hiusten huuhteluveteen.

Persiljan sanotaan myös vapauttavan negatiivisuudesta ja pelkoa lisäävästä energiasta.

 Aromaterapiassa persiljalla hoidetaan selluliittia, turpoamia, niveltulehduksia, lihaskipuja, ruoansulatusongelmia ja ruhjeita. 

Käsittely

Lehdet kerätään satokauden aikana ja käytetään tuoreena tai pakastetaan. Persiljaa ei kannata kuivata, koska maku ja vaikuttavien aineiden pitoisuudet kärsivät.

Persiljasta voidaan tehdä teetä, mehua, tinktuuraa, haudetta, kapseleita ja tabletteja.

Huomioitavaa

Kohtua supistavien ominaisuuksiensa vuoksi persiljaa ei pidä käyttää raskausaikana suuria määriä, ennenkuin lähellä laskettua aikaa.

Eteerinen öljy ja uutteet voivat ärsyttää maha- ja suolikanavan limakalvoja.

Erittäin suuret määrät voivat aiheuttaa keskenmenon, hermotulehduksen, rytmihäiriöitä, sydämen rasvoittumista tai verisuonten tukkeutumista, munuaistulehdusta maksan toiminhäiriöitä ja verenvuotoja ruoansulatuselimistössä, jopa harha-aistimuksia.

Persilja herkistää vaaleaihoiset auringonvalolle.